Yleensä syksy on koulujen aloittamisen aikaa, mutta koirarintamalla ehdottomasti myös kevät. Kun tarve on suurin, tulee opettaja, sanotaan. Meille tuli ihan runsauden pula! Harmiksi tai onneksi kaikki ovat samana iltana, samalla kellonlyömällä - kyllähän me oltaisiin muutoin jokaisella kurssilla :D Loviisassa näyttelykoulutus, Lapinjärvellä tottelevaisuus, samoin Porvoossa. Porvoo osoittautui meille kaikkein toimivimmaksi vaihtoehdoksi Teemun työvuorojen vuoksi. Siispä aloitimme molempien touhojen kanssa Porvoon palveluskoirien tottelevaisuuskurssin.
Minä taas omaan tyyliini hermoilin etukäteen kuinka Iso-Paha ja Pikku-Paha osaa käyttäytyä ihmisten ilmoilla. Henkisesti varauduin siihen, että Martta jäkittää tylynä ja kieltäytyy yhteistyöstä kun taas Manu huutaa kuin muka isokin koira ja lopulta meitä kehotetaan poistumaan kohti kotia.
Mutta meidän sesset oli niin kauniisti :) Minulla oli Manu, Teemulla Martta. Toki Martta oli viileä ja arvokas, mutta suoritti tehtäviä moitteettomasti, harkiten, mutta moitteettomasti. Jokainen etkun omistaja voi kuvitella mitä tämä tarkoittaa käytännössä ;) Tervehtimisharjoituksessa ohjaaja tuli kättelemään omistajaa ja koiran piti istua aloillaan. Jostain syystä Martan ja Teemun kohdalla tervehtimään tuli kaksi ohjaajaa. Siinä kohti Martta tuumasi "en istu, noup, turha luulo". Ohjaajat peruuttivat pois, toinen poistui, toinen tuli takaisin ja homma toimi taas. Jatkossa Martalle vain täytyy muistaa laittaa pompula, helpottaa kummasti tuota katsekontaktin luomista. No, sitten Manu taas oli ihana härveli. Se jaksoi innostua joka hommasta aivan tolkuttomasti. Häntä heilutti koiraa kun oli niiiin kiva tehdä juttuja ja saada herkkuja :) Luoksetuloharjoituksessa minun ja Manun kiintymyssuhde tosin joutui koville. Toisessa päässä oli lihapullille tuoksuva ohjaaja ja toisessa päässä minä, jolla oli vain frolikkeja. Arvaahan sen kuinka siinä käy...
Kivaa oli ja kotiläksytkin on muistettu tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti