Luuuuunta!

Minun ja Martan iltalenkit muuttui kertaheitolla valoisammiksi kokemuksiksi kun tuli lunta :) Ihan kuin vahingossa lenkit on myös pidentyneet, kun ei tarvitse taapertaa kaiken valon imevässä märässä pimeydessä. Martta tykkää lumesta, sekä ulkoisesti että sisäisesti. Se saattaa kulkea monta kymmentä metriä yhtä soittoa kuono maata viistäen, kita auki ja lunta ahmien. Ja märkä lumi, sehän sitten kerääntyy tassuihin...


Laitan vielä kuvan Ellan ja Martan touhuiluista. Heillä on joku keittiöprojekti menossa :) Martta on lähes aina siellä missä tapahtuu. Se haluaa olla mukana tai vähintäänkin nähdä mitä muut tekevät.