translator - choose your language

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Aamu armainen...

Jänniä juttuja sattuu ja tapahtuu kun uskaltautuu koiran kanssa lenkille.

Meillä on ollut täällä yksi vieraileva tähti, joka viihtyy lastenvaunuissa. Nyt siis Martan on ollut pakko sopeutua ylimääräiseen lenkkikaveriin ja vaunuihin. Aina kun joku ihminen tahi toinen koira on tullut meitä vastaan, Martta on jäykistelyt siinä vaunujen vieressä. Normaalisti jos joku tuolla kesken lenkin jää vaikka jutustelemaan Martta haluaa käydä moikkaamassa, mutta nyt se on vaan jäkittänyt siinä pikkuihmisen rinnalla. Ensin ajattelin jotta vaunut ahdistaa sitä ja se on siksi niin omituinen. Totuus kuitenkin aina pyrkii esiin ja tässä tapauksessa valkeni, että kyse on vahtimisesta :) Martta on todennut, että vaunut + matkustaja on vahdittava ja pidettävä ylimääräinen porukka kauempana. Asia vilpitön.

Ja vahtimisesta vainajiin - ei herkille! Tänä aamuna lähdettiin taas porukalla saattelemaan Enniä kerhoon. Päästiin lakutehtaan kohdalle niin jo Martta hamppasi jotain suuhunsa. Kidan toiselta puolen roikkui karvainen käpälä ja toiselta mehevästi verisiä luunpätkiä. Kuten arvata saattaa Martalla ei todellakaan ollut suurempaa halua luovuttaa saalistaan. "Irti"-käsky - aivan turha. Minun voimilla ei leukoja väännetty auki (kokeilin). Lakutehtaan pihalla patsasteli joku ukko. Nautti kaiketi esityksestä, mutta ei tarjoutunut auttamaan. Kumma juttu...

Hetken siinä sitten mietin, jotta annanko koiran vaan kulkea veriset luut suupielestä retkottaen, mutta päädyin kuitenkin siihen lopputulokseen että se voi olla joillekin kanssaihmisille hieman liikaa. Joten, käärin hihat, käskin Ennin pysyä paikoillaan fillarin kanssa, vaunujen renkaat jarruille ja tukevaan haaraseisontaan Martan päälle. Kaksin käsin väänsin leukoja auki ja ärisin "irti", kiittelin mielessäni että tuli otettua vastikään jäykkäkouristuspiikki ja mietin kuinka pienestä haavasta lihansyöjätappajabakteeri pääsee ihmiskehoon. Jossain välissä leuat aukesi sen verran, että saalis retkahti maahan, mikä lie jäniksen kinttu olikaan sitten. Aika napakalla otteella siitä sitten tehtiin siirtyminen raadon ulottumattomiin.

Hyj...

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Onneksi olkoon ja tosi hienoa, vain harjoittelemalla saa kokemusta ja match showt ovat sitä parasta harjoitusta:) Oisko mitenkään mahdollista saada Martasta poseerauskuva kasvattajallekin?

Martan maailma kirjoitti...

Tottakai! Meillä lähinnä kaiken maailman "ei poseeraus" -kuvia, mutta koitanpas kaivella jonkun hyvän :) Tai sitten otetaan sellainen!